Kuntien elinvoimaisuus nousuun investoimalla tulevaisuuteen

15.02.2018
Kuntien elinvoimaisuus nousuun investoimalla tulevaisuuteen

Kunnan vastuulle kuuluu vesihuollon lisäksi lukuisia muita tehtäviä, joihin panostaminen on kunnan elinvoimaisuuden kannalta tärkeää. Vesihuollon suunnittelua ja siihen liittyvää päätöksentekoa on tehostettava, sillä vesihuollossa lisääntyvä sääntely, verkostojen ikääntyminen, osaamisvaatimusten nousu ja paikoittainen pula vesiammattilaisista aiheuttaa kustannuspaineita ja riskitason nousua. Kokenut ja kuntarajat ylittävän yhteistyön mahdollistava vesihuollon kumppani antaa kunnalle ja erityisesti kuntajohdolle mahdollisuuden keskittää resurssinsa sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Samalla rakennetaan hyvä perusta toimivalle ja tulevaisuuteen tähtäävälle vesihuollolle.

Vesihuollon riskien hallinta on kunnan velvollisuus

Vesihuolto on vastuullista toimintaa. Sen tavoitteena on pitää huolta paitsi ympäristöhygieniasta, kuten jätevesien johtamisesta ja puhdistuksesta, mutta myös taata korkealaatuisen talousveden saatavuus. Molempiin liittyy riskejä, joiden seuraukset voivat olla realisoituessaan suuret. Samaan aikaan jatkuvasti lisääntyvä sääntely aiheuttaa sen, että myös ammattitaitovaatimukset alalla kasvavat.

Vesihuoltolaki (119/2001) asettaa tietyt vähimmäisvaatimukset kunnan vesihuollon järjestämiselle. Kunnan tulee huolehtia vesihuoltopalvelun perustamisesta, jos vesihuollolle on suurehkon asukasjoukon johdosta tarve tai jos terveydelliset ja ympäristölliset syyt sitä edellyttävät.

Kunta voi järjestää vesihuollon perustamalla vesihuoltolaitoksen, laajentamalla olemassa olevan laitoksen toiminta-aluetta tai turvaamalla vesihuollon muilla keinoilla. Lähtökohtaisesti kunnalla on vapaus itse ratkaista, kuinka se hoitaa lain säätämän velvollisuutensa.

Joustavuutta vesihuollon toteutukseen markkinapohjaisilla ratkaisuilla

Kunnan elinvoimaisuuden ja tulevaisuuden kannalta ensisijaisena tavoitteena on tarjota asukkaille ja yrityksille houkutteleva kotipaikka, mikä onkin kunnan poliittisen ja toimivan johdon tärkeimpiä tehtäviä. Vesihuollon suhteellisen harvoin eteen tulevat investoinnit tai koko ajan korkeampaa osaamista vaativa vesi-infran operointi tuskin ovat niitä alueita, joihin kunnan johdon resurssit kannattaa suunnata.

Kunnan vesihuollon tilaa selvitettäessä ja siitä keskusteltaessa tulisi katsoa avoimesti eri toteutusmalleja. Yhä enemmän yhteiskunnan eri palveluja tuotetaan arvoverkostojen kautta. Markkinapohjaisilla ja -ehtoisilla yhteistyömalleilla vesihuollon toteutus voidaan suunnitella joustavaksi ja kustannustehokkaaksi. Esimerkiksi vesihuollon rahoitukseen on löydettävissä ratkaisuja, jotka säästävät kunnan investointivarat muihin tarpeellisiin kohteisiin.

Kumppanuus vapauttaa resursseja kunnan ydintoiminnalle

Voimavarojen ja osaamisen kapeikot eivät ole ainoastaan pienten kuntien ongelma. Kumppanin avulla myös kunnilla on mahdollisuus saada käyttöönsä isomman toimijan tietotaito ja voimavarat vesihuollon hoitamiseen myös tilanteissa, jotka tulevat vesihuollossa harvemmin vastaan. Esimerkkeinä tällaisista, harvemmin toistuvista tapahtumista ovat suuret verkosto- tai laitosinvestoinnit sekä poikkeus- ja kriisitilanteiden hoito, joihin pystytään järkevin panostuksin varautumaan vain suuremmissa yksiköissä.

Kumppanin kanssa toimittaessa kuntapäättäjille jää enemmän voimavaroja vaikkapa asumisviihtyvyyden, yritystoiminnan ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten varmistamiseen sen sijaan, että he joutuisivat käyttämään aikaansa vesihuollon kehittämiseen.

Yhteinen arvopohja ja paikallisuus kumppanuuden perustana

Kun valitaan kumppania vesihuollon toteuttamiseen, on tärkeää, että osapuolten arvopohjat ja tavoitteet ovat yhtenevät. Jatkuvalla raportoinnilla ja toiminnan läpinäkyvyydellä taataan, että kaikki tietävät, miten vesihuolto toimii ja mihin rahaa käytetään. Näin saavutetaan kumppanien välinen luottamus ja paras mahdollinen lopputulos.

Vaikka vesihuollon toteuttamiseen otetaan mukaan ulkoinen kumppani, säilyy työn paikallisuus kuitenkin ennallaan. Vesihuollon käytännön toimenpiteet, kuten verkon rakentaminen ja kunnossapito, toteutetaan useimmiten paikallisten toimijoiden voimin ja näin taataan työn säilyminen paikkakunnalla tulevaisuudessakin.

Haluatko tietää lisää?

Pisaran yhteistyömallit tarjoavat kunnan resursseihin mukautuvat toimintatavat. Lue lisää toteutuneista kumppanuuksistamme täältä

Tuomo Kantola

Tuomo Kantola

Toimitusjohtaja, Jyväskylän Energia -yhtiöt

Herättikö teksti ajatuksia? Jätä kommenttisi tähän!